Intervista a Sami Feiring

Dopo l’intervista a Valeriu Butulescu, il più importante aforista contemporaneo in Romania, la cui opera è stata tradotta in quasi quaranta lingue, questa rubrica del mio blog che si intitola “Le interviste aforistiche” vola verso la Finlandia, dove c’è l’associazione aforistica finlandese (Suomen aforismiyhdistys). Sami Feiring che ne è il presidente è stato molto gentile e ha risposto a tutte le mie domande. L’intervista si è svolta in concomitanza con la conclusione del Premio Samuli Paronen 2010 che quest’anno è stato assegnato all’aforista Arto Seppälä (ne parlo nell’articolo qui sotto).

Un grazie immenso va a Laura Casati, insegnante di italiano nei corsi per adulti nella città di Jyväskylä in Finlandia, che ha sottoposto il testo dell’intervista a Sami Feiring e che ha tradotto le domande dall’italiano al finlandese e le risposte dal finlandese all’italiano.

I lettori del blog troveranno qui di seguito il testo completo dell’intervista sia in lingua italiana sia in lingua finlandese. (Blogin lukijat voivat lukea tässä koko haastattelun sekä italiaksi että suomeksi)

**

Intervista a Sami Feiring

1) Gentile Sami Feiring, lei è Presidente dell’Associazione aforistica finlandese e anche scrittore di aforismi. Quando si è avvicinato per la prima volta al mondo degli aforismi e che cosa è per lei l’aforisma?

Ricordo di aver letto dei libri di aforismi al tempo del liceo e di aver ammirato come in così poco spazio si potessero cristallizzare così tanti concetti. Ad un certo punto ho pensato che cose simili le avrei potute scrivere anche io.Gli aforismi significano molto per me, sia come lettore che come scrittore. L’aforisma è l’unione del pensiero e della letteratura in un unico spazio. L’aforisma è una finestra su mondi meravigliosi.

2) Nel 2005 è stata fondata l’Associazione Aforistica Finlandese di cui lei è presidente Come è nata l’idea di fondare una associazione per l’aforisma?

L’idea mi è venuta nella primavera del 2004. La stessa idea può chiaramente averla avuta anche qualcun’altro. L’associazione aforistica è nata come canale di comunicazione fra coloro che scrivono aforismi, con lo scopo di ampliare la conoscenza dell’aforisma

3) Qual è il bilancio a 5 anni dalla nascita dell’associazione?

L’associazione procede bene e funziona attivamente. Organizziamo tanti avvenimenti diversi e siamo riusciti a far conoscere al pubblico gli aforismi e gli aforisti. Attraverso l’associazione gli scrittori hanno anche potuto ricevere consigli e incontrare altri aforisti.

4) Si dice che la Finlandia è “il paese dei mille laghi”, ma considerando il numero di pubblicazioni e di eventi dedicati all’aforisma, si potrebbe definire la Finlandia anche “il paese dei 1000 aforismi”. Come spiega questa diffusione dell’aforisma in Finlandia?

“Il paese dei 1000 aforismi” suona talmente bene che potremmo prenderlo come nostro motto pubblicitario! È sicuramente vero che in Finlandia la scrittura e la fruzione degli aforismi sono molto diffusi. I finlandesi sono chiaramente considerati persone di poche parole e per questo hanno la tendenza ad esprimere i concetti brevemente, quindi aforisticamente. Però questa è solo una mia supposizione, non so quale sia la ragione della diffusione dell’aforisma in Finlandia.

5) L’associazione nel corso di questi anni ha promosso diversi eventi che hanno visto la partecipazione di un pubblico molto attento. Tra i più recenti voglio ricordare il concorso per mettere un aforisma in lingua finlandese sulle bustine da the di una nota marca. Da sempre si dice che l’aforisma è un genere marginale rispetto alla narrativa e alla poesia. Secondo lei si può dire che in Finlandia sia stato colmato questo “gap” come dicono gli inglesi o c’è ancora molto da fare?

L’aforisma è un genere minore per esempio a confronto con il romanzo o con la poesia e così sarà anche nel futuro. La caratteristica principale dell’aforisma è di guardare le cose da lontano con sguardo critico. Per questo non può e non deve essere il genere principale.Negli ultimi anni siamo comunque riusciti a mettere in mostra l’aforisma in molti modi, e da questo punto di vista è oggi meno marginale di prima. Però c’è certo ancora molto da fare per la sua diffusione.

6) Il 18 aprile in Finlandia si festeggia la giornata nazionale dell’aforisma. Pensa che si riuscirà mai un giorno a celebrare una giornata mondiale dell’aforisma, come è stato fatto per la poesia?

Sicuramente ci riusciremo, e anche io l’ho proposto a diversi colleghi stranieri. Si dovrebbe solamente trovare un giorno appropriato, per esempio il giorno del compleanno di qualche aforista importante. Lei ha qualche proposta? (Una possibilità sarebbe (il 14.3) il giorno della fondazione dell’associazione mondiale dell’aforisma).

7)  L’associazione ha un sito internet che si chiama “Aforismiblogi” (link). Leggendo i tanti articoli del blog, noto una forte interazione da parte degli utenti con diversi commenti per ogni articolo. Lei cosa pensa del rapporto tra internet e l’aforisma?

Internet è un buon modo per mettere in mostra gli aforismi dei nuovi scrittori e per dare visibilità agli aforismi. Come ha notato, sul sito si possono anche iniziare conversazioni su argomenti aforistici con persone che vivono in parti diverse della Finlandia e talora anche più lontano. Il sito dell’associazione “Aforismiblogi” è stato per tanti scrittori il primo canale attraverso il quale far conoscere i propri aforismi. Il sito ha un’importante funzione di sostegno e negli anni è diventato un notevole archivio di dati, in cui trovare aforismi e notizie sull’aforistica

8.) L’aforistica finlandese ha prodotto molti autori di rilievo, però è ancora poco conosciuta all’estero. Che io sappia in Italia, a parte il mio blog, non è mai stato tradotto un solo aforisma di un autore finlandese. L’associazione ha qualche progetto per promuovere e diffondere l’aforisma finlandese all’estero?

Stiamo dando inzio ad un progetto per tradurre gli aforismi finlandesi in altre lingue. In piccola parte sono già stati tradotti, e alcuni di questi sono stati raccolti da me nel sito Finnish Aphorisms(www.finnapho.blogspot.com) in cui verranno aggiunti altri elementi). Sto al momento lavorando sulla scrittura di un’ antologia in inglese e in tedesco. Grazie anche a Lei, Fabrizio Caramagna, che ha fatto conoscere ai lettori italiani l’aforisma finlandese.

9) Curiosando su Wikipedia finlandese (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aforismi) ho notato che tra gli aforisti mondiali del 900, curiosamente per l’Italia viene citato solo Giuseppe Prezzolini. Qual è la conoscenza e la percezione dell’aforisma italiano in Finlandia?

L’anno scorso è stato pubblicato in Finlandia il “Codice della vita italiana” di Prezzolini. Credo che sia quindi per questa ragione che questo autore è stato inserito nell’articolo sugli aforismi di Wikipedia finlandese. Sfortunatamente in Finlandia gli aforismi italiani sono conosciuti molto poco. Sarebbe fantastico se ci fosse un’antologia di aforismi italiani magari in inglese.

**

Sami Feiringin haastattelu

1) Olet Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja ja aforistikko. Milloin lähestyit aforismimaailmaa ensimmäisen kerran ja mitä aforismit merkitsevät sinulle?

Muistelen lukeneeni lukioaikoina aforismikirjoja ja ihastelleeni sitä, kuinka pieneen tilaan voidaan saada kiteytettyä paljon asioita. Jossain vaiheessa sitten ajattelin, että tällaisiahan voisi kirjoittaa itsekin. Aforismit merkitsevät minulle paljon, sekä lukijana että kirjoittajana. Aforismi on ajattelua ja kaunokirjallisuutta samassa paketissa. Aforismi on ikkuna hienoihin maailmoihin

2)  Vuonna 2005 syntyi Suomen aforismiyhdistys, jonka puheenjohtaja olet. Miksi aforismiyhdistys perustettiin ja kenen idea se alkujaan oli?

Idea syntyi minulla keväällä 2004. Sama idea on toki voinut olla muillakin. Aforismiyhdistys syntyi aforismeja kirjoittavien henkilöiden yhteydenpitokanavaksi ja tekemään aforismia tunnetuksi laajemmin.

3) Yhdistyksen synnystä on nyt viisi vuotta. Miten kuvailisit yhdistyksen tilannetta tällä hetkellä?

Yhdistys voi hyvin ja toimii aktiivisesti. Meillä on monenlaisia tapahtumia ja olemme kyenneet tuomaan aforismia ja aforisteja esiin julkisuudessa. Yhdistyksen kautta kirjoittajat ovat myös voineet saada neuvoja ja tavata muita aforisteja

4) Sanotaan että Suomi on “tuhansien järvien maa”, mutta voisi myös sanoa, että se on tuhansien aforismien maa, jos mietitään sitä, kuinka paljon aforismeja julkaistaan ja kuinka paljon tapahtumia aforismeista järjestetään. Miten selittäisit aforismien levinneisyyden Suomessa?

“Tuhansien aforismien maa” kuulostaa hyvältä, ehkä voisimme ottaa sen mainoslauseeksemme! Totta varmastikin on, että Suomessa kirjoitetaan ja harrastetaan aforismeja huomattavan paljon. Suomalaisiahan pidetään vähäpuheisina, joten ehkä meillä on taipumus ilmaista asiat lyhyesti, siis aforistisesti. Mutta tuo on vain arvaus, syytä aforismin suosioon Suomessa en tiedä.

5) Näiden vuosien aikana yhdistys on edistänyt monia tapahtumia, jotka ovat vetäneet puoleensa kiinnostunutta ja laajaa yleisöä. Yksi viimeisimmistä on hanke saada aforismeja painettua tunnetun valmistajan teepusseihin. On aina sanottu, että aforismi on syrjäytynyt laji kertomakirjallisuuteen ja runoihin verrattuna. Voidaanko sinun mielestäsi nyt sanoa, että Suomessa tämä “gap” (engl. gap = aukko, juopa ) on jo paikattu vai onko vielä tehtävää?

Aforismi on pieni laji verrattuina esimerkiksi romaaniin ja runouteenkin, ja niin varmasti tulee olemaan jatkossakin. Aforismin perusluonteeseen kuuluu sivusta katsominen ja kriittinen suhtautuminen asioihin. Siksi se ei voi olla valtavirtaa, eikä sen pidäkään sitä olla. Olemme kuitenkin saaneet viime vuosien aikana tuotua aforismia monin tavoin esille, joten siltä osin aforismi on nykyään vähemmän marginaalissa kuin aiemmin. Vielä toki on paljon tehtävissä aforismin hyväksi.

6) 18. huhtikuuta juhlitaan kansallista aforismien päivää Suomessa. Mitä mieltä olet, voidaanko jonain päivänä juhlia kansainvälistä aforismien päivää, kuten juhlitaan kansainvälistä suven ja runon päivää?

Varmasti voidaan, olen tätä ehdottanutkin muutamille ulkomaisille kollegoille. Pitäisi vain löytää sopiva päivämäärä, esimerkiksi jonkin merkittävän aforistikon syntymäpäivä. Onko ehdotuksia? (Maailman aforismijärjestön perustamispäivä (14.3.) on toki myös yksi vaihtoehto.)

7) Yhdistyksellä on internet-sivu, jonka nimi on Aforismiblogi. Luin blogin juttuja ja huomasin, että teillä on aktiivisia vierailijoita, koska jokaisella jutulla oli erilaisia kommentteja. Mitä mieltä olet internetin ja aforismien suhteesta?

Internet on hyvä tapa saada eri kirjoittajien aforismeja esille ja aforismille julkisuutta. Kuten toteat, siellä on myös mahdollista käydä aforismiaiheista keskustelua eri puolilla Suomea (ja kauempanakin) asuvien ihmisten kesken. Aforismiblogin on ollut monille kirjoittajille ensimmäinen kanava, jossa he ovat saaneet aforismejaan esiin. Sillä on tärkeä kannustava vaikutus. Aforismiblogista on vuosien mittaan myös muodostunut mittava tietopaketti, josta löytää aforismeja ja tietoa aforistiikasta.

8.) Suomalainen aforistiikka on synnyttänyt monia loistavia kirjoittajia, mutta heitä ei tunneta ulkomailla. Tietääkseni italiaksi ei ole koskaan käännetty yhtään suomalaista aforismia, lukuun ottamatta omaa blogiani. Aikooko yhdistys edistää suomalaisten aforismien leviämistä ulkomaille, ja jos aikoo, niin miten?

Meillä on vireillä hankkeita suomalaisen aforismin kääntämiseksi muille kielille. Jonkin verran sitä on käännettykin, ja joitakin näistä olen koonnut sivustolleni Finnish Aphorism  (www.finnapho.blogspot.com  lisää näytteitä on tulossa) Minulla on työn alla englannin- ja saksankielisten antologioiden kokoaminen. Kiitos myös sinulle, Fabrizio Caramagna, joka olet tuonut suomalaista aforismia esille italialaislukijoille.

9) Huomasin suomalaista wikipediaa lukiessani ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Aforismi) että 1900 -luvun kuuluisien aforistikoiden joukossa mainitaan vain yksi italialainen kirjailija, nimeltään Giuseppe Prezzolini. Kuinka paljon italialaisia aforismeja tunnetaan Suomessa?

Prezzolinilta ilmestyi Suomessa viime vuonna aforistinen teos Laki italialaisuudesta. Luulen, että hän on sen myötä päätynyt suomalaisen Wikipedian aforismi-artikkeliin. Italialaista aforismia tunnetaan Suomessa valitettavan huonosti. Olisi hienoa, jos olisi olemassa italialaisen aforismin antologia vaikkapa englannin kielellä.

Annunci
Questa voce è stata pubblicata in Interviste, L'aforisma in Finlandia e contrassegnata con , . Contrassegna il permalink.

Rispondi

Inserisci i tuoi dati qui sotto o clicca su un'icona per effettuare l'accesso:

Logo WordPress.com

Stai commentando usando il tuo account WordPress.com. Chiudi sessione / Modifica )

Foto Twitter

Stai commentando usando il tuo account Twitter. Chiudi sessione / Modifica )

Foto di Facebook

Stai commentando usando il tuo account Facebook. Chiudi sessione / Modifica )

Google+ photo

Stai commentando usando il tuo account Google+. Chiudi sessione / Modifica )

Connessione a %s...